HÁLIIDAN (Wood 033)

1. Háliidan/Vuolgge fárrui
Bihttá lei vuosttas ollásit mu, Annukka ja Marko ovttasbargun šaddan bihttá. Dat lei maid okta vuosttamuš Vilddasa bihtáin. Mihkku lei dahkan tansanialašlágan marimbahommá sekvenserii ja mun geksejin dasa ud-riffa, mii gullo bihtá álggus ja man vuođul hápmášuvai maiddái vearssaid šuokŋavuođđu. Ledjen guldalan marokkolaš gnava-transamusihká, masa lea mihtilmas transsalágan suorbmatallearkkaide čuojahuvvon triolagovva ja ovtta bihtás gulluige vel čielgasit sámegillii “háliidan”. Báimmadin dán sáni somávuođa dihtii ud-riffaala ja Annukka geksestii dahkat hálidan-temás sániid. Seammás šattai lávllamelodiijage. Earáge bihtá oasit šadde seammás, muhto golle jagit, ovdalgo leimmet duđavaččat bihtá heivehussii ja danin dat almmustuvai easkka nuppi skerrui. Bihttá báddejuvvui máŋgii ja máŋggaid ideaid vuođul ja easkka máŋgga miksema maŋŋá loahpalaš veršuvdna gávdnui - ja lešgo datge moge loahpalaš… Háliidan CD:i bihttá biddjui guovtte oassái radiočuojahanguhkkodaga juksandihtii. Okta ovddit miksaveršuvdna lea almmustuvvan Kansanmusiikkilehti Friit miel-CD-skearrus. (MJ, MV).

Bihtá sánit guoradit muhtun suopmelaš álbmotlávlagiid, main visot daddjojuvvo njuolgga, almmá makkárge garvvašemiid; juos dahká miella de dahká, iige das eará. Ja maidba das duššiid ujostallat, juos lea liikostan geasanu de ii eará go njuolgga doaibmagoahtit. Dás lea váháš seammá jurdda go Dola mun cahkkehan - bihtás, mas ášši gal lea ovdanbukton váháš litnásabbot. (AH).

2. Boađán du lusa
Dás leat Mihku šuoŋat, maid dagaime ovttas. Bihtá geardoversii orui heivemin arabiastiilasaš áibbašantemá, ja nu šadde geardovearssa sánit. Maŋŋelis adden Annukkai jorgalanláhkái teavstta, mas gieđahallojuvvui giđđaráfehisvuohta ja vuolgima bákku hálo. Annukka heivehii jurdaga alcces heivejeaddjin. Bihtá álggaha cealkka “Lea giđđa, muohta lea vel eatnamis, muhto mun ealán juo bievllain” mii lei juo álgoálgosaš teavsttas. (MJ).

3. Go moai leimme mánát
Mihkku čilgii bihtá jurdaga munnje ja mun geksejin dasa cool-jazz lágan intro. Teaksta šaddagođii ohpit aiddo geardovearssas. Vuođđun lei jurdda ovttalágan joatkkamuitalusas Timo K. Mukka Kyyhky ja Unikko máidnasii, man ledjen ovdalis muddedallan. Girjji loahpashan tragihkkálaš ráhkesvuođamuitalusa maŋŋá almmái jávká meahccái ja nieida golgá joga vulos. Govahallen, ahte mii duoid maŋimuš bottuin lešge dáhpáhuvvan, lasádussan mu iežan jurdagat. Bihttá oaččuige buddestatnamman Goddinballáda. (MJ).

4. Vilges suola
Mari Boine beakkán bihttá, man báddemii ja musiseremii Maris dieđusge jerrui lohpi. Norgga bealdi ovtta konseartta maŋŋá oaččuimet moaitagiid bihtá čuojaheames; muhtun dážasápmelaš guldaleaddji lei eddon go leimmet coggan gaccaideamet sápmelaš máilmmenástti bihttái. “It galgga áddestallat Mari Boine, don leat ieš nu čeahppi, ahte it don dárbbaš áddestallat geange”, son dajai munnje. Isken garrasit čilget, ahte lean figgan lávlut áibbas iežan láhkái, inge leat goitge diđolaččat iskan áddestallat Mari ja ahte bihttá lea gutni čájáhus Mari Boinei. Nuppe dáfus aiddo dán bihtás leat ožžon maid olu rámiid. Buohkaid miela mieldehan ii goasge sáhte leat… Pekko Käppi čuojahii čábbát jouhikko nammasaš čuojanasabáddenáigge. Bihttá báddejuvvui liven. (AH).

5. Moarseluohti
Nina sivjjot bivddii mu juoigat Nina guoktá Ramiin heajain. Hálidin dahkat sudnuide persovnnalaš luođi ja figgen álggos hábmet sudnuide oktasaš luođi. Das ii boahtán mihkkige nu ahte luođis šattai Nina iežas luohti, mii šattai mu oaivvis jođedettiinan gárggas headjabára ruoktot. Eará mátkkošteaddjit várra imaštalle amas gávttehasa, mii čohkkái ja huradii okto. Moarsi daid heajain lei čábbásamos moarsi, man goasge lean oaidnán. (AH).

6. Lásse-Ádjá luohti
Dátge árbevirolaš čuojahuvvon luohti lea ožžon álggu juo Vilddasa álgoáiggiid. Ledjen guldalan vuotnáman áhči báddejuvvon luđiid, main okta luohti lei Burdnomohkis ássan Lásse-ádjá birra, ovtta vuosttasiin 1800-logu beallemuttos oarjin Sompioi fárren boazosápmelaččain. Luođi fárrui váldin laktasii oppa joavkku vuođđojurdagii iskkadit luođi, ud-čuojanasa ja fleitta jienaid ovttas. Ráhkadin gaskaoassái šuokŋagearddu, masa Mihkku čuojahii fleitasolo. (MJ).

Marko ii jáhkkán, ahte juos luođi namma lea “ádjá luohti” lehkos das gean namma beare, buot sápmelaččat gáddet automáhtalaččat, ahte gažaldagas lea mu ádjá luohti. Lean máŋgii beassan čilget, gii ádjáid dat Lásse-áddjá rievtti mielde lea. Dat Lasse Nikodemus ii goitge dieđu mielde lean mu fuolki olláge. Na ii dat dal nu váralaš leat… Pekko čuojahii fas jouhikko ja gal dat čeahpes almmái lea! (AH).

7. Ohcejohka
Bihttá jođii guhká “Asko” nammasažžan dasgo bihtá ulbmilin lei muittašit Ohcejoga čearggus geasseijaid, goas báitá álot beaivváš ja festemiid gaskkas olbmot ain riŋgestallet taksi-Asko viežžat sin ja doalvut báikkis nubbái ja feasta ii go joatkašuvvá. Álggos bihttá lei dušše Mihku dahkan mášiidnaveršuvdnan. Mearrideimmet goitge iskat juoga ođđa. Mun ledjen justa ožžon divuhit boares árbemadoliinnan ja go leimmet rievdadan vuođđoriffa mandoliinnain čuojahanláhkái, hápmašuvai earage heivehus das seammás. (MJ).

Bihtás šattai sániid mielde váháš romántalabbo go álgoálgosaš feastahommáveršuvdna. Konseattain Risto čuojaha bassošuoŋaid dán bihttái, dan eat lean geksen vel skearru ráhkadettiin, váivi gal. Marko ovddeš fijovlistan čuojahii kemençe ja Ari Elisabet-cuoppuge beasai jienádit dán bihtás! Ohcejohkalaš Jiella-joavku, mainna Annukka lea bargan ovttas, lea heivehan dán bihttás iežas veršuvnna (AH).

8. Dánses Lille Sárá
Dátge bihttá laktasa joavkku álgoáiggiid vuođđojurdagii iskkadit luođi, ud-čuojanasa ja fleitta šuoŋaid ovttas. Inga Juuso dii-ba-daa-ba doalvvui goitge munno Mihkuin jurdagiid Atená musihkkábárain gullon mustelaččaid dánsamusihkkii, mas luoimmadeaddji klarineahtas lea váldooassi, (MJ).

9-10. Dolla/Dola mun cahkkehan
Ledjen váldán ovtta oapme gitáras báttiid eret dárkkuhussan ráhkadit das báttehis čuojanasa. Dát bihttá šattai go iskkadit movttedit ođđa čuojanasa vejolašvuođaid. Heivehusa beales plániimet juo álggu rájes muhtunlágan arabialaš-sansibáralaš orkestera, mas stuorra orkester jullá. Dávgeorkesteran gávnnaimet Pekko Käppi, guhte čuojahii ainjuo logi geardái fijuvlaossodagas ja dáhtul álot váhá earáláhkái. (MJ).

Figgen dáhtul dahkat sániin rivttes njálggaromántalaš čoavjedánsabihtáid sániid málle mielde garvvekeahttá olláge boareslágan veardádusaid (cahkkehan ráhesvuođa dola váibmosat…jna) ja lávlon maiddái váháš dien musihkkávieru mielde. Darbuka rules ok, vuoi duhát, juohke bihtás galggašii čuodjat darbuka! Erenoamážit dán bihtás čoavjedánsakompa dovdo liekkasvuohtan siskkožis, várra sániinge lea iežas oassi dasa. (AH).

11. Irggástallan
Bihtá vuođđun leat Mihku dahkan šuoŋat, masa ii guhkes áigái orron gávdnomin heivvolaš lávllamelodiija. Loahpa loahpas bihttái gávdnojedje guokte idea, maid mearrideimmet ovttastit. Teaksta muitala das, mo gánda iská lahkonit nieidda geasa lea liikostan, gii fas smiehttama maŋŋá loahpas álgala suinna. Dátge bihttá báddejuvvui máŋgii sierralágan čuojanasaiguin. Loahpas gávdnojedje rock-riffa ja fatbeat-kompa dievasmahttit atmosfeara. (MJ).

Lávlon iežan ossodaga bihttái rievtti mielde measta guoros vuođu ala, inge diehtán maidige das, makkáražžan Irggástallan velá šattašii (báddendilálašvuođas Marko čuojahii boares šleađgaorgeliiguin munnje bealljerusttegiidda šuoŋaid, vai bisošin jienas, dasgo vuođđu lei duođaid áibbas guorus inge ožžon olus masge gitta). Ledjen beanta ballán go gullen bohtosa dalle go skearru lei mannan juo deaddileapmái, muhto dat ballán lei positiiva. Markoin ean moge orron oažžumin geardduhusa aa-aa-aa-báikki lihkostuvvat boaguskeahttá go dagaime das dakkáraš ”eŋgellávlla-haa-haa-haa”-veršuvnna oktii iige dan muitu áigon aba jávkatge. Aa-aa lei maid dárkkuhus álggos lávlut guovttejitnii, muhto dat manai juo badjel buot áddejumi ja nubbijietna báziige gullot dušše jaskadit geardduhusa duohkái. Ari gávnnai boares gássaboahtala ruskabáikkis ja ráhkadii das čuojanasa, man jietna gullo bihtá álggus. (AH).

VILDDAS (Wood 024)

1. Savkalanlávlla
Dego teavsttat máŋgii, dátge oaččui álggus moanaid jurdagiin. Okta, man muittán, laktasa jurdagii, mii vulggii johtui burundilaš savkalanmusihkás, mii lea nu jávoheapmi, ahte dan oažžu musiseret dušše ihkku ja savkalemiin. Dákkáraš hui jávohis musihkkái oidnen gullevažžan maid jeđđehusa, morraša buorideami, mii ovtta láhkái vuhttui Mihku šuoŋain. Bihtá geardovearsa čujuha musihkkálaččat skearru álggaheaddji ja loahpaheaddji temái, mii lea luoikkahuvvon osmánakomponista Lavtaçi Antonin Hûseyni Peşrevis. (MJ).

2. Jiekŋaáhpi
Mihku šuokŋa, Marko sánit. Teaksta muitala guovtti olbmo mátkkis Jiekŋameara riddui. Dat geassi lei Mátta-Suomas leamaš galmmas ja arvái. Go bođiimet davás, lei liekkas ja beaivi báittii. Rittus gávdnojedje olu meara buktán duobbarat, maid fárus lei ruston ruovdeseaŋga. Smiehtaimet, ahte muhtun lei dan aldi oađđán, niegadan ja ráhkistange. (MJ)

3. Oarreluohti
Govvadáiddár Marianne Laiti luohti. Marianne dahje Nanne lea unni, čáppis, ruškesčalmmat ja ilolaš dego unna oarri. Das luođi namma. Luođi lohppii lei dárkkuhussan báddet liven Nanne gávdnasa, mii lea nu njommui, milliibáhcci ja dievva ilu, ahte Annukka lei vealttakeahttá hálidit juoba unna nihláža skerrui. Gávnnasbáddema várás Nanne fievrriduvvui studioi, gos álge smiehttat, mo nieiddaža fidnešii nihlistit. Das šattai hui duođalaš… Meelis báddii ja iskkai leat dego ii livččiige das, Annukka iskkai juohke láhkái fidnet Nanne boagustit ja Nanne riehpu ii movttiidan ii mastige. Isketmat ieža boagustit bákku - ja mikrofovnna- ovddas, bátti vel joradettiin! Idea hilgojuvvui ja joavku manai kafeteriai. Loahppaeahkedis gal dieđusge livččii ožžon vaikke man olu buori gávnnasmateriála skerrui go skerrui, muhto báddenaparáhta ii dieđusge lean fárus. (AH)

4. Beaivvážis šaddet beaivvit
Bihttá lei álggoálggus dárkkuhuvvon Annukkai lávlut. Muhto ammal mu jietna lei juo vuogáiduvvan bihttái, dasgo leimme Mihkuin bargan dainna ideain juo muhtun áigge ovdalgo Annukka gulai dan. Bihtá sáhtášii oaidnit maiddái muhtunlágan gutni čujuhussan Nils -Aslak Valkeapää Eanan Eallima Eadni - skerrui, mii dagai munnje stuorra váikkohusa. “Lea giđđa ja beaivvás šearrá cukŋos. Vuojašan miehtá Anára. Muohta suddá ja ládduid bajábealdi suddi muohttaga ravddas deaddjástallá beaivvážis jiekŋa.” Teaksta muitala maiddái ráhkis olbmo manaheames. Go luottas láhppo, gávdná iežas fas skálvvis, iige beasa ovddosguvlui, vaikke giđđa galggai leat joavdamin. Mihkkige ii oro leamen mihkkige. Das dal de vuoigŋá.

Bihttá lea mielde Sámemusea Siidda Guovssahas DVD-čájáhusas guhkiduvvon veršuvdnan. (MJ).

5. Dán ija
Dát lei vuosttas bihttá, man dahken Vilddasii. Nuortaeatnanlaš atmosfearas fuolakeahttá bihttá čoaggana viehka muddui ud-čuojanasain čuojahuvvon rock-riffain. Dievaslaččat akustalaš hápmái bihttá gárttai máŋggalágan iskkademiid maŋŋá. Teaksta vuođđuduvvá diktii, man lean čállán nuorabun ja mii muitala oanehis giđđaija diimmuin, goas olbmot niegadit ártegis nieguid. Várra davvi vuoigŋa boahtá somu láhkái rastá jekkiid olbmuid nieguide. Annukka lávllodettiin jurdda jorggihii lagabutge dilálašvuohtan goas nisson vuordá iežas ráhkkása joavdat meahcis. (MJ).

Smiehtadin, ahte oktiige áddejin dalán, mas Marko teavsttas lei gažaldat go álggiimet buđaldit dáinna bihtáin. Ledjen juo jagi lávlon dán dihto dovdduiguin ja luohttán dasa, ahte leimme Markoin seammá miela juohke áššis, go de Ulla Pirttijärvi válddii teavstta sisdoalu sáhkan ja bođiige ovdan, ahte leimme guktot ádden Marko teavstta áibbas eará láhkái go maid Marko ieš lei dárkkuhan… (AH).

6. Biegga
Mihku šuoŋat, Annukka sánit. Dán bihtá sániid duohkin lea duohtamuitalus, man mu eadni muitalii. Su boađedettiin gárjillaš nieiddažin boazobearrraša mannjin son deaivvai máŋggain alcces amas áššiin. Guhttura geaidnoguoras lei stoboš, gos nuorrabárra ásai ovttas vuotnámiin, vuohpain ja Inkeri-áhkuin. Mannji lei olu ovttas boarrásut veagain dan botta go mu áhčči lei boazomeahcis. Áhčči sáhtii jávkat beaivvi, guokte beaivvi, vahku dahje guokte vahku. Muhto álot go son fas lei boahtimin ruoktot, álggii Inkeri-áhkku juoigat Heaikka luođi. Das dáluveahka diđii ráhkkanišgoahtit dasa, ahte isit boahtá ruoktot. Áhkku diđii álot dan beaivvi goas áhčči máhcai meahccereaissus ja muitalii earáide dieđus juoigamiin áhči iežas luođi. Eadni muitalii iežas lean viehka ipmašis… Váldá velge oaivái, go eat geargan bihttái jidnet rivttes stoarpma duoddaris!!! Skearrus bihtá fijuvlaosiid čuojahedje Tuuli Talvitie, Siiri ja Alina Järvelä, cello fas čuojahii Harri Topi, (AH).

7. Hirvas-Niila luohti
Áhčiáhči luohti, man su oabbá Inkeri lea munnje oahpahan. Dát árbevirolaš luohti lea gullo juigojuvvon juo ádjá áhčis, gean namma maid lei Niila Hirvasvuopio. Nuba luohti leage s. 150 jagi boaris ja dat lea johtán min sogas juoigis nubbái. Ledjen uhccin “ádjá biigá”, ádjá nieida ja dát luohti lea munnje hui ráhkis. Leahan daddjon ahte “Nu guhká olmmoš eallá go son juigojuvvo”. Luohti lea dego musihkálaš govva dan olbmos, gean birra muitala. Hirvas-Niila luohti lea oktavuohta áddjái vaikke son ii šat dán máilmmes leatge. (AH).

8. Ráfi
Šuokŋa riegádii uhcánaččaid máŋgga smávva oasis, mat loahpas gávdne luotta seammá bihttái. Figgamuššan ii lean moge erenoamážit nuortaeatnanalaš atmosfeara, muhto čáppa melodiat. (MJ).

Dát bihttá lea mu favorihtta Vilddas bihtáin, báddenge lihkostuvai liven vuosttas báddemiin nu ahte spoahkehii. Bihttá lea šearus ja čáppis ja ovdanbuktá dievaslaččat dan atmosfeara, mas sánit muitalit. Geasseiđit, guokte ráhkistuvvan olbmo jávregáttis, ii mihkkige heđiid opa máilmmis… Čáppa muitu lihkus, mii ii galgan bistit. (AH).

9. Pauanne
Mihku šuoŋat. Kaustisis Pauantees lei issoras stuorra rumbu, man jiena Mihkku báddii maŋŋá Tampere Telakkas ja mii gullo bihtás. Vilddas musiserii Kaustisis Álbmotmusihkkáfestiválas geassit 1999 ja dan seammá reaissus finaimet maiddái Pauanne bávttiin govvemin ja dieđusge čuojaheamen. (AH).

10. Guhtur-Andde Reijo
Reijo luohti šattai biillas Giema ja Oulu gaskkas. Ledjen ovddit eahket sávnnodan ja eahkedastán muđuige Reijoin Guhtturis, Avviljoga gáttis. Fáhkkestaga melodia ja sánit dušše bohte mu oaivái ja bihttá lei measta gárvvis. Hárjehusain čuojaheimmet dan moddii čađa ja dat lei das. (MJ).

Luođis máinnašuvvo maid Moivi-beana, mii lei gullo oalle seaguhus: dan eadni lei boazobeana ja áhčči mievrebeana. Máŋga spivkka ledje gullo šaddan das go lei smihttojuvvon mo árpmuid Moivi lei ožžon álggu váhnemiid stuorra sturrodatearus fuolakeahttá - mo ipmašis dat dan dagaiga?! Moivi lei muđuige namas lágan; dan lassin ahte dat lei ártet olggosoaidnit, das lei vierrun gaikkodit luotneseahkaid ja lebbet daid siskkáldasa miehtá juohke sadjái. Nu ain juo muitaluvvo. (AH).

11. Eadni lávlu
Liegga ja ráhkis muitu mánávuođas. Eadni njávkkadii vuovttaid ja lávllui máná nohkkat. Danin bihtá namma lea “Eadni lávlu” iige “Eadni juoigá” vaikke dat luohti leage. Dán bihtá vuođđun lea min soga árbevirolaš luohti, man Inkeri-siessá munnje oahpahii. Dahken das váhá earálágan veršuvnna Inkeri lobiin ja rievdadin váháš sániidge. (AH).

12. Báze dearvan
Dán bihttái dahken intro ja seammás šattai oppa bihtá šuokŋageardu, masa Annukka ráhkadii iežas lávlunoasi. Bihttái laktasii dan riegádettiin muhtunlágan fámolaš ovddosguvlui johtima, ovttalágan nohkameahttun viehkama dovdu. Bihtá loahpas sáhttá ohpit gullat loana Lavtaçi Antonin Hûseyni Peşrevi musihkás. Loatna bođii dasa áibbas iehčanassii. (MJ).

Duot seammá melodiija lea maiddái Savkalanlávlla-bihtás ja nuba Vilddasa CD vuosttas ja maŋimuš bihtás gullo seammá šuokŋa. Mu mielas jurdda lei somá ja melodiija heive bures goappáge bihttái. Ieš lávllamelodiija leaba Annukka ja Marko ovttas dahkan. Markoin digaštalaime guhká das, sáhttágo dasa addit namman Báze dearvan. Marko mielas ráhkkásii dearvvuođaid dahkan ii sáhte dáhpáhuvvat nie galbmasit, muhto mu mielas dearvvuođaid dahkan dás lea goitge viehka liekkus. Dashan daddjo: Báze dearvan iige suinge ahte mana geidnosat. Báze dearvan-dearvvuođaide gullá, ahte nubbái sávvojuvvo buot buorri. Suomagiela ”hyvästi” dahje eaŋgalasgiela ”farewell” eai leat dien dáfus buorit jorgalusat, eandalitge “hyvästi” orru gal viehka galmmas. Bihttá lea njuolggo joatkka Ráfi bihtá atmofearaide; vuođđun lea ráhkesvuođa muitalus, man goabbáge oassebealli diehtiba, ahte hommá ii sáhte lihkostuvvat, muhto luovvaneapmi lei liikká hui lossat, erenoamážit sutnje, geasa daddjui “báze dearvan”. (AH).